maanantai 30. kesäkuuta 2008

Kuukauden pihakuva: lotisee

Kannattikin kaivata toukokuussa vesisadetta, jotta nurmikko kasvaisi. Kesäkuussa sitä on sitten saatu ja nurmikko pirulainen ei yhäkään kasva kaikkialla. Viimeiset kaksi viikkoa on satanut joka ikinen päivä. Bonuksena viime viikolla myös ukosti joka ikinen päivä. Alkaa jo hiljalleen riittämään.

perjantai 27. kesäkuuta 2008

Kuka peilistä katsoo?



Onko sinulle käynnyt kuten minulle? Hetki hiljaisuutta, omaa aikaa ja hyvä kirja jossa sankaritar vaikeuksien jälkeen ottaa käyttöön sisäiset voimavaransa, löytää itsensä (minne olikaan hukannut), laihduttaa 10 kiloa ja hurmaavana, hienoisella itseironian säestyksellä elää värikästä elämäänsä kirjan loppuessa. Lukukokemuksen jälkeen oma askelkin kulkee iloisemmin, mieli on virkeä ja olo seesteisen-onnellisen-seksikäs. Sitten tapahtuu se paha virhe, ohimennen vilkaisee peiliin! Ja voi jestas, kuka siellä katsookaan takaisin? Joku pulleaposkinen näppynaama, jolla on kaksoisleuka ja likaiset hiukset sekä typerä virne. Uh. Paluu arkeen pyykkikasojen ja lastenlelujen keskelle ei voisi olla karumpi. Missähän se sisäinen sankarittareni piileskelee?

torstai 26. kesäkuuta 2008

Elämäni kissatelineenä

Hetkeksi kun oikaisee itsensä sohvalle päivätorkuille, ilmaantuvat kissat nauttimaan lämpöisestä makuualustastaan.





Jotkut ihmiset muuttavat maailmaa
väkivalloin tai sanan voimalla,
mutta kissa vain makaa ja torkkuu maailman
hiljalleen muotoutuessa vastaamaan sen
toiveita ja mukavuudenhalua.
Allen ja Ivy Dodd

tiistai 24. kesäkuuta 2008

Aurinko paistaa ja vettä sataa, taitaa tulla kesä

Paitsi ettei paista aurinko. Eikä näy kesästäkään edes säteen välkähdyksen vertaan. Tai oikeammin sanottuna, kyllä se auringonsäde käväsee välillä pikaisesti kiusoittelemassa mutta jäädä ei suvaitse pidemmäksi aikaa. Kun on saanut nykästyä takamuksensa ylös soffan pohjalta ihmeellisen valoilmiön innoittamana ja ryykästyä pihamaalle, tuleekin jo vettä loikottamalla. Ja sitä riittää ja riittää. Tänään mm. ulkoilimme osan aikaa muksulauman kanssa autotallissa koskapa sadepisarat piiskasivat niin vihaisesti, ettei pihalla tohtinut olla. Olisimme saaneet mustelmia ja ruhjeita.

Vaan juhannusta ei sade pilannut (vaikka sitä kiitettävä määrä siunaantuikin - mutta myös aurinko vilahti taivaalla!). Olimme Armaan Aviomiehen ja sukulaispariskunnan kanssa mökillä. Ensin kaikkien lapset mummuille ja sitten neljä tuntia ajomatkaa. Auto parkkiin, tavarat jätesäkkeihin (ettei sade kastele) ja kimpsutkampsut sekä matkalaiset soutuveneenseen. (Soutuveneet ovat mielestäni pelottavia. Nehän ilman mitään syytä saattavat kaatuilla miten niitä huvittaa milloin huvittaa tai vaikka johdattaa meidät salakavalasti jonnekin syrjäiselle Amazonin sivujoelle, jota soudamme hamaan loppuumme saakka krokotiilien seuratessa.) Soutumatka mökille saareen oli n. 1,5km joten jopa hp ehti siinä ajassa hiukan hellittämään veneen laidoista ja katselemaan maisemia.

Mökki oli ihan perusmökki ilman suurempia mukavuuksia mutta ehkäpä juuri siinä piili juhannuksemme taika? Oli hiljaista, tuuli suhisi puiden latvoissa ja laineet liplattelivat tyynnyttäviä laulujaan rantaa vasten. Saunoimme puulämmitteisessä saunassa jossa pesuvesi lämmitettiin padassa. Se pesukokemus oli jotenkin eheyttävä, tuntui kuin pesisi sisintään puhtoisaksi. Muutoinkin rauhaa riitti. Ei ollut kiire minnekään, sai vain olla ja nauttia hetkistä. Päivät grillasimme ruokaa ja pelasimme erilaisia lautapelejä. Aamuisin sai nukkua niin kauan kuin unta riitti. Soutumatkalla takaisin mantereelle ja autolle tuntui haikeutta. Paluu meluisaan mukavuuksien maailmaan ei ollut pelkästään myönteinen.





keskiviikko 18. kesäkuuta 2008

Saivat tartunnan

Meillä kokoontui eilen marttakerho. Kuopus neuloi tyynyä, tyttönen neuloi papukaijaa ja esikoinen neuloi jonkinlaista ansalankaa. Ulkona tulee vettä yhä kuin aisaa, joten tänään kenties marttakerho ryysää paikalle jälleen.





Kuopuksen neulomukset kaikki valmiina jo.

maanantai 16. kesäkuuta 2008

Käsityökuume

Nyt se on tarttunut osaavimmilta kavereilta ja sukulaisilta. Käsityökuume on pahana. Työn alla on monta nyherrystä, muutama valmiina ja nopean laskutoimituksen mukaan noin tsiljoona suunnitelmissa. Ihan kädet alkavat täristä jos ei television kesätuotannosta nauttiessa (Serranon perhe, ihanaa!) voi neuloa tai virkata samalla ja ehdottomasti parasta kesälukemista ovat käsityölehdet ja sisustuskirjat. Piha on edelleen hunningolla (puutarhakuumetta ei näy), kotitöistä tehdään välttämättömät, rahat ovat menneet lankakeriin ja kangaskasoihin, yöunet ovat niukanlaiset tätä nykyään. Kun vain on pakko tehdä käsitöitä. Ja eikös tämä ole trendikästä juuri nyt? (Vai jokos se trendi meni?) Olisi ensimmäinen ja kenties viimeinen kerta, kun hp on trendien aalloilla mukana.

Virkkausvimmassa valmistuneena ovat kaksi huivia. Ensimmäinen on tehty yhdistelemällä kukkaneliöitä oman mielen mukaan huiviksi (neliöiden ohje kirjassa 201 Ideaa pieniin ja suuriin virkkaustöihin, Melody Griffiths). Huivi kakkosen ohje löytyy kirjasta Koukussa virkkaukseen (Erika Knight). Huivin päissä on helmivirkkausta mutta se ei taida kuvissa näkyä. Tällä juhlalookilla läksin ystäväni häihin viime lauantaina. Kevyestä Sublime kid mohair langasta tehty huivi lämmitti suloisesti Suomen suven sateisessa kesäsäässä. (Huivi myös paljasti ketä kaikkia miekkosia olin häissä halaillut, sillä huivista irtosi hentoista vaaleanvihreää höttöä,mikä näkyi hyvin miesten tummassa puvussa. Olisi kai pitänyt ehtiä pestä huivi ennen käyttöä niin en olisi paljastunut?)


sunnuntai 8. kesäkuuta 2008

Ystävät ja yllärit ovat ihania!




Posti toi minulle yllätyksiä viime viikolla. Suuret kiitokset ystävät hyvät! Koukut ovat ojennuksessa ja tuleville koukkukavereillekin jäi tilaa. Upea Hippiskassi oli jo viikonlopun kissanäyttelyssä kanssani ja kauniit puikot pääsevät varmasti toimintaan pian.

Kuva vielä kuinka näyttelyssä hengaillaan ja otetaan rennosti.

keskiviikko 4. kesäkuuta 2008

Lomaterveisiä

Loma jatkuu Virkkausmaassa vielä hetken. Täällä aurinko paistaa, koukku luistaa ja lankaa riittää.Toivottavasti voitte kaikki hyvin, täällä on ihanaa. En ehkä palaa koskaan.

Isompien töiden välissä oli kiva tehdä pieni työ. Kesäinen koru.

sunnuntai 1. kesäkuuta 2008

Kadonnut

"Viimeisen kerran hp nähtiin Virkkausmaan koukkuportilla viime perjantaina. Hp:n tuntomerkit ovat syvä keskittymisryppy silmien välissä, harhaileva katse ja poissaoleva olemus. Aseistautunut koukuin, kirjoin ja lankakassein. Vaarallinen häirittäessä, lähesty varoen, tarjoa lankaa houkuttimeksi. Kaikki havainnot hp:n Armaalle Aviomiehelle."