tiistai 2. joulukuuta 2008

Joulun taikaa

Joulun odotus se alkaa jo marraskuussa (kun pirhanan kuvastot kolahtavat luukusta). Mieltä lämmittää jo aito riemu joulusta ("mä haluun ton ja ton ja ton ja ton..."). Päiviä lasketaan jouluaattoon ("koska se joulupukki oikein tulee" kitinää 17h/vrk) ja tontuista jutustellaan useasti ("kyllä ne tontut unohtaa jos me ollaan oltu tuhmia ja ihan varkkuna ne tuo kaiken, mitä ollaan toivottu ja ei ne lahjat maksa mitään kun tontut tekee tietty ne ite!")

Kotiin joulutunnelmaa luo kynttilänvalo (ja räkä lentää pitkin pöytää, kun yritetään salaa puhaltaa kynttilöitä sammuksiin). Ulkona valaisevat talven pimeyttä kauniit jouluvalot (välkkyvää valokaapelia joka puskaan ja muovinen lumiukko mudan keskelle). Talvinen sää myös virittää oikeaan tunnelmaan (eikö helkkarissa joku päivä voisi olla satamatta vettä?) ja lumilyhdyt koristavat pihaa (hah hah, hyvällä tuurilla ruskeita loskapalloja voi pyöritellä ken viitsii).



Kotona leivotaan joulun herkkuja (piparit paloivat, tortuista ei tykkää erkkikään ja enempää ei vaan jaksa yrittää). Läheisten muistaminen on mieluisaa ("mä en keksi kellekään mitään" paniikki) ja jouluostoksia on mukava tehdä hyvissä ajoin kaikessa rauhassa (kaikkien muiden kanssa veronpalautusten jälkeisenä viikonloppuna isossa ostarissa tungoksessa toppatakki päällä ja nälkäisenä).

Joulukortteja askarrellaan yhdessä (pöydässä kiinni kilo liimaa ja hilettä sohvalla). Joulukoristeetkin pääsevät paikalleen (kaikki tontut yhteen ja samaan ikkunaan ja enkeliltä on pää poikki). Kuusi kannetaan tupaan tuoksumaan (sähkökynttilät ovat solmussa, pallot rikki ja kissat kaatavat kuusen kuudesti tunnissa).



Jouluaterialla syödään perinteisiä (kaupan) jouluruokia ("hyi tää on pahaa, eiks saa muuta?") ja nautitaan kiireettömästä yhdessäolosta ("saaks mennä jo kattoo telkkaa?"). Lahjat jaetaan kuusen (sen kaatuneen) juurella ja paketteja availlaan iloisen odotuksen vallatessa mielen (vertaillaan kuka sai eniten paketteja). Roskakasa täyttää maan.

Merry Xmast!
Tekisi mieli tempaista pukkia lättyyn.

No, nyt kun meillä on jo omia lapsia ei joulumme ole enää tämänmoinen. Yhteiskunnan paine pakotta Armaan ja hp:n käyttäytymään kuin aikuiset. Vaan näin se oli silloin, kun olimme vain kaksin ...(muistelee hp nostalgisena) Oi, niitä aikoja.

3 kommenttia:

Heli Matero kirjoitti...

Täällä leivottiin sunnuntaina pipareita ja siihen taitaa meidän joulujutut jäädäkin. Mennään siis mummulaan ja ehkä nähdään valkea joulu.

Fanny kirjoitti...

Ihanaa inhorealismia! :D

Niina ♥ kirjoitti...

Ihan huippu tuo pukki+rööki kuva.. vähän sellainen "pukkikin päätti päivänsä lucky strikellä" (naurua)

Tänävuonna on tuo joulufiilis (mitä se sitten liekin) ollut meillä ihan kadoksissamutta kai se viimeistään sitten aaton aattona löytyy kun My'man raahaa raakun (siis se kuusi) sisälle ja saadaan se rinsessan kanssa koristella!!

Kaukohalaus HP.lle kera lumentulo toivotuksen (eihän tätä pimeyttä kestä enään kukaan!!)