Mikä nainen

Viime aikoina Hide Parkissa on yritetty kursia omaa asennetta kokoon (voisipa sitä lainata kissoilta, noilta maailman valtiailta). Eräästä blogista luin maininnan runokirjasta Mikä Nainen (kirjoittajana Anja Porio ja Irja Askola) ja seuraavalla kirjastoreissulla muistin etsiä kirjan käsiini. Se olikin täynnä koskettavia runoja. Kirjoittajat lienevät vierailleet pääni sisällä, niin osuvia osa runoista on. Muistaisinpa blogin, jossa kirjaan tutustuin, niin laittaisin kiitokseni.

Hei Mirja
pitkästä aikaa
mitä sinulle kuuluu

Kiitos, minulle kuuluu oikein hyvää
esikoiseni aloitti juuri koulun
nuorimmaiseni pääsi musiikkileikkikouluun
ja mieheni sai toivomansa ylennyksen

Niin
mutta mitä SINULLE kuuluu?

-Irja Askola-

Tästä runosta tuli mieleen Ystäväni Ranskasta,joka jo aikaa sitten esitti vastaavanlaisen kysymyksen, mutta mitä sinulle kuuluu? Toisaalta perheeni kuulumiset ovat minunkin kuulumisiani, sillä he ovat tärkein osa elämääni.Vaan kai minulla pitäsi olla joitakin omiakin kuulumisia, mitä kertoa? Niitä etsimässä on nykyisin hp.


Person at the Window by Salvador Dali

PS. Karkaisinko ikkunasta? En sentään.

Asennetta

Sometimes you just have to show them who is the boss! Ruoki minut nainen!

Viime viikon kohokohdat

Minä sain oman auringon. Nyt päiväni paistaa aina, kun vaan hihan alle kurkkaan.


Armas Aviomies näki jotain komiaa Rauta ja Petrooli-tapahtumassa. Krominen pakosarja traktorissa! Sellainen on saatava omaankin traktoriin, kunhan ensin joskus saa sen traktorin...


Hieman erilaiset ovat mielenkiinnonkohteemme mutta hyvä, että molemmat ovat tyytyväisiä.

Joopa joo

Tikkuista on taival tällä hetkellä. Yritän miettiä uutta suuntaa elämääni mutta vastassa on vain umpikujia. Tai ainakin siltä tuntuu (koska se horoskoopin ennustus oikeen toteutuu? Nythän on jo syyskuu menossa.). Lauantai oli hyvä päivä joka päättyi niin suureen ketutukseen, että läksin lenkille vesisateeseen ja annoin Apulannan huutaa itseeni puhtia. Miten muuten voi kolmekymppinen kiltti tyttö kapinoida?

viisaus ei asu meissä

Sunnuntai oli parempi. Se meni näissä merkeissä. Uusi Avotakka oli juuri niin huono kuin huhuttiinkin mutta leffa ja suklaa mannaa sielulle.

Kissan kanssa ulkosalla

Siamilaisen ulkoilua: makaan tuolissa, syön ruohoa. Boring, haluan sisälle!




Siperiankissan ulkoilua: Ihailen maisemia, moikkaan aitauksessa olevia kavereita, poseeraan. Hei, älkää vielä viekö minua sisälle!

Samainen siperiankissa ulkoili myös eilen. Neiti sai kuningasidean kiivetä tuon kissa-aitauksen verkkoseinää ylös. Minä komennan koululaisen pitämään hihnasta kiinni ja juoksen hakemaan tuolia, jotta yltän nostamaan naukuvan kissan pois. Tuoli aitauksen vierelle ja jaahas, kissa on jo aitauksen katolla.. Alkaa sataa vettä. Komennus pitää hihnasta tiukasti kiinni ja ravaan hakemaan tikkaat. Tikkaat pystyyn aitausta vasten. "Äiti, se sain itsensä irti valjaista jotenkin" sanoo ällistynyt koululainen. Nyt sataa jo kaatamalla. Muut kissat tuijottavat näytelmää kiinnostuneena aitauksen sisäpuolelta. Siperiankissa on katon perimmäisessä nurkassa. Urheasti (pelkää tikkaille kiipeämistä ja korkeita paikkoja) kiipeän ylös tikkaille ja valmistaudun uuvutustaisteluun karkulaisen kanssa. Vaan neiti kävelee käsivarsilleni no kylläpä kesti- ilmeen kanssa. Pääsemme tikkaat alas, kissa retkottaa tyynenä kainalossani. Heitän kissan sisälle ja se marssii puhtaan pyykin sekaan pesemään kuraa itsestään. Muuta kissat parveilevat sen ympärillä "Oliko hauskaa? Mitäs teitte? Meinaatko mennä uudestaankin."

Jep jep. Kissat ovat sitten niin lutusia.

Ahaa!

Ne löytyivät. Eteisen lipaston laatikosta, josta oli itse etsinyt varsin perusteellisesti kaksi kertaa ja muksutkin jokainen kerran (viisi kertaa pengottu laatikko siis). Olivat vielä ihan päälimmäisenä, näkösällä. Ei kai tästä muuta johtopäätöstä voi vetää, kuin että kotikummitus lopulta armahti ja palautti rillit.




Lasit kuitenkin lenksuvat karkumatkansa jälkeen niin, että taidan käydä uudet ostamassa. Tiedä koska nämä katovat jälleen tai räsähtävät risaksi. Tässä vanhat, varsin eleettömät lasini, uudet voitte katsastaa kunhan ne saan.