Tottakai hiljaisuus on ylellisyyttä

Tottakai hiljaisuus on ylellisyyttä,

myös lapselle.

Sen tajuat kun muut ovat menneet

ja istut kaksivuotiaan kanssa keittiössä.

On hiljaista,

kello käy,

olet vaiti ja odotat

mitä lapsi.

Äkkiä se kurkottaa kaulaa,

ojentaa päänsä kuunteluun kuin lintu,

kääntää sitten silmänsä hitaasti sinuun

ja kuiskaa:

- Kuulet sä kun toi kello tikittää?

Helena Anhava: Murheellisen kuullen on puhuttava hiljaa

Oma hiljaisuuden kaipuuni ylittää joskus kaikki mittasuhteet. Haluaisin, että olisi hiljaista, pysähtynyttä. Aikaa vain olla ja hengittää. Aikaa ajatella ajatuksensa rauhassa loppuun asti. Kaipaavatkohan lapset yhtälailla hiljaisuutta kaikesta meluisuudestaan huolimatta? En muista kaipasinko itse lapsena. Kaipaatko sinä?

Mikä minusta tulee isona?

Tein testin ja sen mukaan olen systemaattinen ja tieteellinen. Ammatteja, joissa voin parhaiten hyödyntää näitä ominaisuuksia ovat:

Tilintarkastaja
Postivirkailija
Operaattori
Toimistotyöntekijä
Palkanlaskija
Oikolukija
Rakennustarkastaja

Jaahas. Itseäni suuresti viehätti testin kysymykseen "Mitä mieluiten tekisin työkseni?" valitsemani vaihtoehto oli "opiskella estetiikkaa ja taidehistoriaa". Oi se vois olla ihanaa. Mutta postivirkailijaksi sitä tässä varmaan päätyy... Koskahan olen iso?

Raskaat ja rakkaat lapset

Olen viihtynyt pääsääntöisesti hyvin kotiäitinä 7,5 vuotta ja nyt olen pari kuukautta ollut kotona töissä, yhä lasten parissa. Mutta kun huonosti nukutun yön jälkeen päivä alkaa jo ennen kello 06 tälläisillä jutuilla:

- 7v pojat (oma ja hoitopoika): "Mä tiedänkin paljon enemmän lohikäärmeistä/ rusinoista/ jättiläisistä/ lumesta kuin sinä!" " Minäpäs!" "Mä osaan piirtää paljon paremmin kuin sinä!" "Minäpäs!"
- melkein 6v tytöt (oma ja hoitotyttö): "Leikitään nukeilla, iik!" "Leikitään poneilla, iik!" (kaikki kimitetään kovaa ja korkealta)
-noin 3v pojat (oma ja hoitopoika): "Mä ammun sut!" "Mä ammun sut!" (samalla juostaan hulluna ympyrää) "Toi kiusaa!" "Toi kiusaa!" (roikutaan jalassani)

Aina ei jaksaisi. Ei varsinkaan silloin, kun oma pää on täynnä räkää. Ja sitten ne samat Riiviöt muuttuvat Rakkaiksi ja rauhoittuvat kuuntelemaan satua, antavat halauksen.

Unelmieni makuuhuone

Country Homes & Interiors (British edition) lehdestä löytyi kuva makuuhuoneesta, joka on selvästikin tehty minulle. Tuonne haluaisin vetäytyä viettämään näitä (ajoittain pitkästyttäviä) talvipäiviä kirjojen ja lehtien kera (unohtamatta suklaata). Tai ollapa Muumi ja nukkua talviunta. Tuo olisi täydellinen pesä siihen.

Valoa!

Olin kävelyllä. Ihmettelin, kun jotenkin tuntuu erilaiselta. Mikähän on... Se oli aurinko! Niin kauan on ollut harmaata ja synkkää, että olin unohtanut, miltä näyttää auringonvalo. Ryhtini oikeni kuin itsestään ja rinta paisui riemusta. Hyvä kun en rallatellut itsekseni. Sellainen on auringon mahti. Ja sama riemu oli tarttunut muihinkin sillä tiet olivat täynnä ulkoilijoita huolimatta peilikirkaasta jäästä ja tuulesta joka uhkasi nostaa meidät kaikki ilmaan.

Kissat auttavat

Tänään olen ommellut olohuoneeseen verhot ja sohvan koristetyynyihin lisää päällisiä. Jotta homma ei olisi yksinäistä pitävät kissat seuraa.

Siamilainen Tihku auttaa kankaan silityksessä.

Siperiankissa Cleopatra auttaa ompelussa.

Miehen sisustusta

Mun oli alunperin tarkoitus pitää blogini salassa Armaalta Aviomieheltäni mutta meillä ei oikeastaan ole salaisuuksia (tai ainakin niin luulen) joten paljastin sitten tämänkin Suuren Melkein Salaisuuden. No ukkoahan ei blogit kiinnosta (ei ole yhtään koskaan lukenut) mutta nyt tuo hoksas, että haa! Tuohon saa kuvia. Ja koska hänelle oli viimein tullut postiin tärkeä paketti jossa oli valomajakka (!!), ryntäsi ukko autotalliin sitä kuvaamaan. No otti onneksi muksut mukaansa. Sain hetken rauhassa surffata. Sitä en tiedä, miksi lupasin niitä kuvia tänne laittaa mutta tässä kuitenkin ovat. Ukkoni sisutusta.

Tärkeä kaappi. Huomatkaa tuo sotilashattu (öö. mikä se onkaan nimeltään).

Kai kaikilla on autotallissa laavalamppu? Pitäisi ainakin olla.

Se postista tullut ihanuus. Hiano.



Diskopallot on myös must juttu.

Tunnelmaa, tunnelmaa.

Tämä oli siis karsittu kuvasaalis. Lisää kuvia on kyllä. Onhan se hyvä, että miehelläkin on omat mielenkiinnonkohteensa. Ja kun tää meidän sisustusmaku on aika erilainen (mulla ei ole diskopalloa missään) niin sopu säilyy, kun hän sisustaa autotallia ja mulla jää muu talo. Jako sopii myös ukolle hyvin, joten hän miettiikin, miksi vaimo yhä vaivaa häntä verhovalinnoillaan??