Valoa!

Olin kävelyllä. Ihmettelin, kun jotenkin tuntuu erilaiselta. Mikähän on... Se oli aurinko! Niin kauan on ollut harmaata ja synkkää, että olin unohtanut, miltä näyttää auringonvalo. Ryhtini oikeni kuin itsestään ja rinta paisui riemusta. Hyvä kun en rallatellut itsekseni. Sellainen on auringon mahti. Ja sama riemu oli tarttunut muihinkin sillä tiet olivat täynnä ulkoilijoita huolimatta peilikirkaasta jäästä ja tuulesta joka uhkasi nostaa meidät kaikki ilmaan.