tiistai 19. helmikuuta 2008

Raskaat ja rakkaat lapset, osa II

Olen iloinen, että lapsillani on kantava ääni, jolla huutaa kaikki asiansa,
tarkat silmät, joilla huomata salaiset suklaakätköni,
nopsat kädet, joilla kurottaa kaikkialle,
vikkelät jalat, joilla juosta uupumatta ympyrää olkkari-eteinen-keittiö
hyvä mielikuvitus, millä selittää, miksi heillä on kasteltuja vessapaperitolloja ruokapöydän alla,
loppumaton tiedonjano, joka ilmenee miksi? milloin? kuka? mikä? kysymysten tulvana ja
terve itsetunto, jolla kyseenalaistaa auktoriteetit (äiti).

Olisin iloinen jos lasteni äidillä olisi ne kuuluisat lehmän hermot. Jos sellaisia saa tilata jostain nettikaupasta, laittakaa linkkiä tulemaan. Please.

2 kommenttia:

fanny kirjoitti...

Jos niitä hermoja jossain myydään, kerro mullekin. Olisi tilausta...

inkivääri kirjoitti...

Mulle kelpais kans, ainakin tällaisina päivinä...