Luonnollisesti minua kiinnostaa eniten kirjan ehkä haastavin työ "My House" seinävaate (torkkupeitto), jota en suinkaan ajatellut tehdä vain yhtä kappaletta vaan kolme! Jokaiselle lapselle omansa. Kunnianhimoista ainakin, kun en edes kaikkia ohjeita ymmärtänyt. Joten jospa hillitsen itseni ja aloitan jostain helpommasta, jotta opin tuon työn vaatimat vaiheet. (Mm. kirjominen on minulle melkein tuntematon asia, koulussa tein tyynyliinaan hiiren, joka piteli ilmapalloa. Siinä kaikki kokemus.) Kylläpä tuo sydän loistaa kuvassa kauniisti!
3 kommenttia:
Ihana, että jollakin on järki päässä projekteja aloittaessa. Minä aina innostun kaikesta ja selvästi haukkaan liian isoja paloja purtavaksi. Keskeneräisiä juttuja on vuosien varrella kertynyt... Nyt sentään taidot ovat sen verran kehittyneet, että teen loppuun noin 5 vuotta sitten aloittamaani ompelutyötä. Hain sen pari viikkoa sitten siskoni vintistä, jonne siihen aikaan piilotin kaikki epämääräiset tekeleeni. Kohta minulla on uusi hieno takki!
Ompeluintoa sinne päin ja laitathan kuvia töistäsi.
Tuo kirja on aivan mainio! Mulla myös tahtovat projektit olla aina vaikeimmasta päästä -- liian suuret luulot omista taidoista ja/tai jaksamisesta.
Toivottavasti aloitat projektit, lopputulos on aivan taatusti ihana!
Suotuisia käsityö-tuulia teillekin! Laitan kyllä kuvia, jos saan jotain joskus valmiiksi asti, heh.
Lähetä kommentti