tiistai 11. maaliskuuta 2008

Boring...



Tylsistymistautia on liikkeellä. Mitä siihen lääkkeeksi?

Eilen, kun armas aviopuoliso palasi illalla töistä, odotti narisevampi puolisko näin maaten eteisen lattialla. Armaan ratkaisu oli tuoda kaupasta suklaata (toimiva ratkaisu) ja kävellä Narisevan ohitse laittamaan itselleen ruokaa (epätyydyttävä ratkaisu tylsistymiskohtauksen saaneelle).

Tiedän, että pystyvämmät kykenevät käyttämään tylsiä hetkiä lepäämiseen tai uuden luomiseen. Minä narisen. Narinarinari.

4 kommenttia:

Niina kirjoitti...

Täällä myös yksi joka harrastaa narinaa tai oikeastaan siitä jalostunutta natkuttamista, kun oikein tylsii.. Fiilis välittyy kuvasta ihan kympillä!! Hyvä HP!!

fanny kirjoitti...

Ihana kuva! :D

HP kirjoitti...

Vaan kuinka parantua tästä?

inkivääri kirjoitti...

Heh, täytyy joskus vastaanottaa mieskulta noin :)
Minäkin narisen, narinarinari. Enkä tiedä paranemiskeinoa, muuta kuin että se yleensä menee ohi itsekseen. Joskus nopeammin, joskus hitaammin.