Täällä näen unia

Makuuhuoneemme valmistui hiljattain. Tai eihän tämä kokonainen huone ole, puuttuu seinää pätkä eikä oveakaan ole, mutta oma suloinen soppi meillä on. Pidän makuuhuoneestamme kovasti ja tunnustan, että joskus hipsin yläkertaan ihan vain fiilistelemään hetken huoneen rauhaisaa tunnelmaa. Seinät ja katon maalasimme jasminin valkoiseksi ja lattian pilvien siniseksi, sängyn rakensi Armas Aviomies ja patjaksi valitsimme futonin, peitot ja tyynyt ovat villaa ja ah - niin ihanan lämpöisät tälläiselle kaltaiselleni vilukissalle. Olen nukkunut suloisesti täällä (ja Armas Aviomieskin kohtalaisesti, hänen kohtalonaan on joutua öisin herääviä lapsia hyssyttämään).

Ensimmäinen kuva on salamalla otettu, seuraavat eivät.